Teksti: Sini Sovijärvi
Oma suomalainen joulumme on kaupungeissa muuttunut yhä näyttävämmäksi valoineen, näyteikkunoineen ja tori- ym. tapahtumineen. Silti suhteellisen vaatimaton visuaalisuus leimaa edelleen pohjoista jouluamme. Italiassa on toisin. Siellä valot ovat välkkyneet kaupungeissa ja kylissä komeina jo varsin pitkään. Myös kodeissa vilkkuu ja kimmeltää tuhansin värein. Erona tapakulttuureissa lienee sekin, että Italiassa joulu on vilkasta ja meluisaa aikaa, väki liikkuu ahkerasti pyhinä myös ravintoloissa, mikä kotijoulujen Suomessa ei ole ollut tapana.
Pohjoismaissa pöytiin katetaan hyvinkin perinteinen erityinen joulumenu. Italiassa juhlaan nostetaan yllättävästi arki: tavalliset, muinakin aikoina syötävät ruoat ovat kunniassa. Alueellinen ja paikallinen lähiruoka on joulunakin suuri ylpeyden aihe. Joulun omaleimaisuus nousee italialaisissa joulupöydissä esiin vasta jälkiruoissa ja leivonnaisissa, joissa talven juhla kruunautuu erityisen kirjavana.
La Novena ̶ Joulua valmistellaan yhdeksän päivää
Perinteen mukaan valmistelut alkavat Italiassa yhdeksän päivää ennen joulupäivää. Tämä kiireinen rupeama – la Novena di Natale – tuo valot ja muun joulurekvisiitan kaduille, liikkeisiin ja julkisille paikoille. Näin niukkaa aikaikkunaa ei toki enää kunnioiteta, joulun merkit ilmestyvät näkyviin yhä aiemmin.

Joulutori (Mercatino di Natale) on värikäs tapahtuma joka vuosi Pohjois-Italiassa, Etelä-Tirolin Bolzanossa/Bozenissa. Kuva: mercatinodinatalelebtz.it
Piazzat täyttyvät joulutoreista (mercatini di Natale). Kuulut Rooman (Piazza Navona) ja Firenzen (Piazza Santa Croce) aukiot tarjoavat iloista ja runsasta joulutunnelmaa paikallistuotteineen. Eteläisillä toreilla kuten Palermossa vallitsee oma mystisen vanhanaikainen tunnelmansa. Jouluiset torit juontuvat Pohjois-Euroopasta, erityisesti Elsassista, josta ne välietappien kautta kulkeutuivat Italiaan maan koillisnurkassa sijaitsevien Etelä-Tirolin – Trentino Alto Adige – ja Friuli Venezia Giulian alueiden kautta.
Elsassia saavat Italia ja muukin maailma kiittää myös tuontiartikkelina saapuneesta joulukuusesta, joka lähti menestyksekkäälle valloitusretkelleen noin 150 vuotta sitten. Ensin se kulkeutui koristamaan muiden maiden, myös Pohjolan, säätyläiskoteja ja yleistyi pian eri kansankerroksien jouluiloksi. Baltian tämä perinne lienee saavuttanut huomattavasti kauemmin ennen muita. Joulupuun julkinen käyttö aloitettiin ensimmäiseksi juuri Elsassissa jo 1500-luvulla, joulutorien juurtuessa alueen kyliin ja kaupunkeihin.
Jouluseimi ˗̶ il presepio ˗̶ yhdistää koko Italian
Fransiskaaniveljestön perustaja Fransiskus Assisilainen loihti pelkistetyn seimen karuun luolaan v. 1223 Greccion kylässä Latiumissa, lähellä kotikaupunkiaan Assisia Umbrian maakunnassa. Siellä hän munkkiveljineen piti vaatimattoman joulumessun. Mukana tapahtumassa olivat jo silloin tärkeässä, lämmittävässä roolissaan aasi ja härkä sekä niiden oma heinäseimi.
Greccion mystisestä jouluyöstä elää tarina, jonka mukaan Jeesus-lapsi ilmestyi veljille valaisemaan pimeyden. Tulevaisuuden joulukuvaelman muut hahmot puuttuivat vielä. Ne tulivat mukaan vakiintuneesti vasta 1600-luvulla. Lempeä Fransiskus tuli sittemmin tunnetuksi eläimiä suojelevana pyhimyksenä,

Taiteilija Giotton Fransiskus Assisilaisen kirkon sisäseiniin maalaamat seimen näkymät heijastettuina pandemian aikana kaikkien ihailtaviksi kirkon ulkoseinään Assisissa, Umbriassa. Kuva: Diocesi di Assisi
Jouluseimi esiintyy muodossa tai toisessa lähes kaikissa italialaiskodeissa, ainakin sukulaisen luona. Kirkkoihin, kouluihin, päiväkoteihin ja moniin julkisiin tiloihin seimet rakentuvat jo hyvissä ajoin kertomaan joulun tarinaa. Suurella vaivalla käsin valmistetut seimiasetelmat ovat usein laajoja, kokonaisia kylä- tai kaupunkikuvaelmia, joissa esiintyvät italialaisen paikkakunnan omat elinkeinot ja käden taidot. Raaka-aineet ovat nekin kunkin seudun omia: tuhkaa, terrakottaa savea, ym. Seimikuvaelmissa heijastuu joulun tarinan ohella myös rakkaus ja kunnioitus kotiseutuun ja sen kulttuuriin.
Seimet ovat synnyttäneet myös erityisen ammattikuntansa: taiteilijat, joiden erikoisuutena on luoda ja rakentaa nimenomaan seimiä tiettyihin paikkoihin tai esim. näyttelyihin Italiassa tai ulkomailla. Seimien visuaalisuus ja kaunis konkreettisuus ovat levinneet katolisen maailman ulkopuolelle. Myös luterilaisissa kirkoissa ja seurakunnissa halutaan tuoda joulun tapahtumat todellisemman tuntuisiksi esim. lasten nähtäville ja myös aikuisten iloksi seimiasetelmien kautta. Miksei meilläkin voitaisi ottaa oppia Italiasta ja siirtää seimikuvaelma rohkeasti myös omaan kulttuuriyhteyteemme keskelle Suomen oloja?

Natività eli Jeesuksen syntymä Christian Apredan roomalaisessa jouluseimessä Dolabellan kaari (Arco di Dolabella). Kuva: Yle/Sini Sovijärvi
Peruspiirteitä italialaisissa jouluruoissa
Vain jouluna tarjottavia erikoisuuksia on hankalahkoa nimetä, paitsi leivonnaisissa ja jälkiruoissa. Yleisesti joulunajan aterioita leimaavat valinnan runsaus ja sen sisällä kaikille tutut arkiruoat. Alueet ja paikallisuus kukoistavat – Italian tyypillisesti arvostama lähiruoka on keskiössä.
Paikallisista erikoisuuksista on tullut jopa kansainvälisesti suosittuja klassikkoja arkeen ja juhlaan, esimerkiksi tortellini in brodo (lihatäytteiset kierukkamakaronit liemessä), Emilia-Romagnan maakunnan oma perinneruoka. Juurtuneista paikalliserikoisuuksista on nykyään olemassa myös trendikkäitä tai käytännön sanelemia variantteja, joita leimaavat mielikuvitus, taloudellisuus ja myös ekologisuus.
Jos italialaisen joulun ruokalajit ovat tuttua arkea, juhlan tuntu syntyy valitsemalla kaunis kattaus astioineen ja laseineen. Pöytää saa koristaa kodin paras serviisi. Tekstiilit, kukat ja muut somisteet lisäävät näyttävyyttä.
Jouluaatto (vigilia di Natale) on arkipäivä. Illalla valmistetaan ”vaatimaton” kala-ateria. Perinteisesti se on ollut ankeriasta – anguilla. Ankeriaan väheneminen on nostattanut kritiikkiä ja kyseenalaistanut perinnettä. Niinpä nykyään tarjotaan paljon muutakin kalaruokaa, esim. friteerattua kalaa ja äyriäisiä – pesce fritto / fritto misto. Ateria lisukkeineen nautitaan ennen keskiyön messua. Kala ruokana symboloi myös vaatimatonta asennoitumista ennen suureen juhlaan kuuluvaa runsasta herkuttelua. Messun jälkeen yöllä, kun aatto on jo vaihtunut ensimmäiseksi joulupäiväksi, korkit poksahtelevat ja lasit täyttyvät kuohuvalla.
Joulupäivänä nautitaan koko joulun pääateria ̶̶ il pranzo di Natale – johon kuuluvat
- Runsaat alkupalat (antipasti): oliiveja, marinoituja vihanneksia, juustoja, leikkeleitä, suolapaloja ym.
- Alkuruoka (primo piatto): pastaa, keittoa, lisukkeita
- Alkuruoka voi olla myös pääruoka (secondo piatto). Lajeja sekoitetaan jouluna, ja tarjolle asetetaan useita lajikkeita.
Alkuruokia, jotka sopivat myös pääruoaksi
Il timballo
Pyöreä makaronilaatikko ̶ täytteenä lihaa (esim. kanaa, kananmaksaa tai kinkkua sekä tryffeleitä ja juustoa) bechamel-kastikkeessa – on suosittu jouluruoka esim. Roomassa.
Cannelloni con spinaci e ricotta ̶̶ un grande classico
Alkuruoaksi sopii jouluna sisilialainen suuri klassikko ̶ cannelloneja pinaatin ja ricotta-juuston kanssa.
Napolilainen kukkakaalisalaatti joulupöydässä – insalata di rinforzo
Tämä voimaannuttava napolilaissalaatti sopii alku- tai pääruoaksi ja toimii myös lisukkeena.
Kalabrialainen kukkakaalipihvi ̶ frittelle di cavolfiore calabresi
Maukas etelän herkku sopii alku- tai pääruoksi ja toimii myös lisukkeena.
Joulupäivän pääruokia
Juottokaritsan kyljyksiä pannulla tai uunissa paahdettuina (abbacchio, costolette fritte o cotte al forno), maustettuina esim. rosmariinilla; lisukkeena perunoita paistoliemellä ryyditettyinä. Vihanneksina esim. puntarelle (sikurisalaatti; Cichorium intybus var. foliosum)) anjoviskastikkeessa ja/tai artisokkaa roomalaisittain, pannulla haudutettuna.
Samantyyppisillä lisukkeilla voidaan tarjota muitakin paistivaihtoehtoja: porsaanpaisti (arrosto di maiale), vasikka (vitello), helmikana (gallina faraona) tai kalkkuna (tacchino).
Nykyään secondona nähdään myös yhä enemmän kasvisruokia, joita Italiassa on runsaasti kaikissa maakunnissa. Alun perin ligurialainen, kaikkialla Italiassa tunnettu pasqualina-kasvispiirakka on suosittu pääruoka jouluna ja pääsiäisenä. Piirakka täyttyy seuraavista vihreistä herkuista, yksin tai yhdessä: mangoldia/pinaattia/artisokkaa. Lisänä vielä parmesaania, tuorejuustoa, sipulia ja purjoa. Pääruokia voi juhlapöydässä olla tarjolla useita lajeja omine lisukkeineen.
Juustot kulkevat mukana, aterian alusta loppuun
Italialainen keittiö suosii juustoja antipastoista jälkiruokiin. Raaka-aineena tai sellaisenaan. Kun juusto halutaan nostaa päärooliin, se tarjoillaan omana ohjelmanumeronaan ennen makeita jälkiruokia. Juustotarjottimen antimia täydentävät hillot, hedelmät tai hedelmähyytelöt.
Juustotarjotin ̶ Un tagliere di formaggi
–
Minimissään kelpo juustotarjottimelle kaivataan ainakin näitä kolmea juustotyyppiä, joista kukin on vahvasti omanlaisensa. Sekaan mahtuu myös ranskalainen brie.
Il gorgonzola dolce, il brie cremoso, un pecorino stagionato eli makeaa gorgonzolaa, kermaista brie-juustoa ja jotakin reilusti kypsytettyä lampaanjuustoa
Oikeaoppiselle italialaiselle juustotarjottimelle tarvitaan kuitenkin viisi peruslajiketta.
LEHMÄNMAITO
- un formaggio di vacca (parmigiano reggiano, grana padano, bitto, bra, fontina);
VUOHENMAITO
- un formaggio di capra (alueellisia variantteja on monia)
JALOHOMEJUUSTO
- un erborinato con muffe nobili (gorgonzola o castelmagno stagionato)
HARMONINEN LAMPAANJUUSTO
- un pecorino dal gusto armonico (pecorino toscano DOP o pecorino sardo DOP)
TUOREJUUSTO
- un formaggio a pasta filata (mozzarella di bufala, caciocavallo)
Jouluisia jälkiruokia tähdittävät lukemattomat maakuntien tai paikkakuntien omat erikoisuudet
Uusivuosi – Keskiyön kuohuva saa seurakseen kultaisia makuja
Pitkin pyhiä ja erityisesti uutenavuotena juhlintaa jalostaa laadukas kuohuviini (spumante) tai samppanja. Se nautitaan mielellään kuohkean, pullamaisen jälkiruokaleivonnaisen (pandoro tai panettone) kanssa.
Pandoro (Verona) ja panettone (Milano)
–Pandoro (vas.) on muodoltaan tähtimäinen, päälle sirotellaan tomusokeria, sisällä ei ole lisukkeita; mausteena vanilja (vaniglia).
–Panettone (oik.) on muodoltaan pyöreä ja sisällä on rusinoita (uvetta) ja muita kuivattuja hedelmiä.
Loppiaisena Itämaan tietäjät Melkior, Kaspar, Balthasar saapuvat tervehtimään Jeesus-lasta – hahmot lisätään jouluseimeen
Itämaan tietäjien nimet ja taustat italiaksi – I Re magi:
- Melchiorre: il più anziano dei Magi ha portato in dono l’oro, il metallo più prezioso per il Re dei Re.
- Gaspare: il più giovane dei Magi e ha portato in dono l’incenso per esaltare le sue origini divine.
- Baldassarre: il Magio dalla pelle scura che ha portato in dono la mirra*. Un simbolo di morte e sacrificio per simboleggiare la natura umana e mortale di Gesù.
- la mirra, si tratta di una resina ricavata da una pianta che cresce nella penisola arabica e che in antichità veniva utilizzata per conservare le mummie.
La Befana, hyväntahtoinen ja rehti loppiaisnoita tupsahtaa kotien savupiipusta lahjoineen – kilttejä kiitetään ja paha saa palkkansa
———————————————————————————————————————-
Buon Natale e felice anno nuovo 2025!
Società Dante Alighieri – Comitato di Helsinki
—————
Lähteet ja kuvalähteet
Yle Oppiminen (Jouluseimi): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/16/italialainen-jouluseimi-matka-mystisesta-luolamessusta-kaupunkinakymiin
Yle Oppiminen (Italialainen joulu): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/19/italialainen-joulu-natale-italia
Yle Oppiminen (Ranskalainen joulu): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/20/ranskalainen-joulu-cest-noel
Wonderful Italy: https://wonderfulitaly.eu/en/magazine/divertimento/christmas-in-palermo-5211
Diocesi di Assisi: https://www.diocesiassisi.it/assisi-diventa-presepe-un-natale-di-luci-stelle-e-video-proiezioni-multimediali-tra-i-vicoli-della-citta/
Agrodolce.it: https://www.agrodolce.it/come-cucinare-l-anguilla-per-natale
Kirja ja keittiö –verkkoblogi: https://kirjajakeittio.com/
Giallo Zafferano: https://www.giallozafferano.it/arrosto-di-natale-33-ricette-per-tutti-i-gusti
It.wikipedia.org: https://it.wikipedia.org/wiki/Abbacchio
Molto food: https://www.moltofood.it/trucchi-e-consigli/formaggi-come-antipasto/
Tarallucci e vino: https://taralluccievino.it/fettuccine-al-ragu/
La Bella Vita Cucina: https://www.italianbellavita.com/2011/11/tortellini-in-brodo-tortellini-in-broth-a-northern-italian-classic/
Gorgonzola dolce: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/gorgonzola-dolce-dop-2000303500007-n106
Pecorinotoscanodop.it: pecorinotoscanodop.it/ https://www.pecorinotoscanodop.it/fuoridalgregge/pecore-felici-per-contare-su-un-latte-sempre-migliore/
Mangiarbuono.it: https://www.mangiarebuono.it/il-timballo-gattopardesco/
Ricette della nonna: https://www.ricettedllanonna.net
Mercati di Natale: https://www.mercatinodinatalebz.it/
Let’s blog: https://letsblog3a3b.blogspot.com/2020/12/panettone-vs-pandoro.html
Meteoweb.eu: https://www.meteoweb.eu/2023/12/capodanno-mondo-spumante-batte-champagne/1001343526/
Dottorgadget.it: https://www.dottorgadget.it/news/i-nomi-dei-re-magi/
Creativefabrica.com/it: https://www.creativefabrica.com/it/product/elegant-brown-and-gold-living-room-scene-with-christmas-tree-5/