Sydämeni jäi Basilicataan

Italian syvässä etelässä, Joonianmeren ja Tyrrhenanmeren välissä – Campanian, Apulian sekä Calabrian ympäröimänä – sijaitsee kiehtova Basilicatan alue, jota paikalliset kutsuvat myös antiikin aikaisella nimellä Lukania. Vaikka alueen hallinnollinen pääkaupunki on Potenza, alueen toisen provinssin pääkaupunki Matera on tunnetumpi erikoislaatuisuutensa vuoksi.

Materan vanhakaupunki Sassi di Matera on noin 7000 vuotta vanha asuinalue, jonka rinnalle on syntynyt moderni Materan kaupunki. Tuolla muinaisella asuinalueella ihmiset asuivat huokoiseen kallioon koverretuissa luolissa kotieläimineen kaikkineen, ilman viemäriverkostoa.

Alkeellisten ja epäterveellisten asuinolosuhteiden takia Sassi di Matera tyhjennettiin asukkaista vuonna 1952 ja kunta osoitti heille kerrostaloasunnot. Vaikka asuinolot paranivat, asukkaat menettivät jotain hyvin tärkeää, sen yhteisöllisen elämäntavan, johon olivat tottuneet. Osaa asukkaista oli vaikea saada jättämään kotinsa. Vuonna 1993 Materasta tuli Unescon maailmanperintökohde ja vuodesta 1995 lähtien EU on tukenut Materan jälleenrakennusta ja entisöintiä, tärkeänä periaatteena vanhan kunnioittaminen ja säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan.

Nykyään Materan vanhassa kaupungissa on jopa luksushotelleja kaikkine mukavuuksineen. Monet hotellihuoneet sijaitsevat entisissä luolissa, joihin on loihdittu kerrassaan houkuttelevia atmosfäärejä. Kansallisesta häpeäpilkusta on tullut suuri ylpeyden aihe. Nykyään Sassi di Materassa asuu noin 4000–5000 ihmistä ja koko Materassa noin 60 000.

Ensimmäinen kosketukseni Basilicataan tapahtui vuoden 1995 tammikuussa, kun alueen matkailuorganisaatio oli Helsingissä esittelemässä seudun kohteita uusine hotelleineen ja upeine maisemineen. Esittelyjen jälkeen nautittiin alueen antipastoja ja viinejä. Muistoksi hauskasta illasta jäi Dino Satrianon kirjoittama tositapahtumiin perustuva kirja Tervetuloa Baragianoon, ja sen sisälehdellä monen mukavan ihmisen tervehdys. Kirjassa kerrotaan suuren suomalaisen ryhmän saapumisesta pieneen syrjäiseen vuoristokylään, joka valmistautuu perinpohjaisesti vastaanottamaan seremonioin ja esityksin suomalaiset vieraat. Tuona iltana mieleeni jäi kytemään halu päästä tutustumaan tähän ystävällisestä väestään mainostettuun Italian kohteeseen.

Vasta vuonna 2011 toteutui ensimmäinen matkani Materaan, joka lumosi minut täysin, ja seuraavalla matkalla pitikin päästä tutustumaan laajemmin koko alueeseen. Saamamme kaltaista vastaanottoa ei voi kokea missään tunnetussa turistikohteessa, jossa turistitulviin on leipäännytty. Maaseudulla olimme monissa paikoissa ensimmäiset suomalaiset koskaan ja pikkupaikkakuntien ravintoloissa meitä kohdeltiin kunniavieraina. Esimerkiksi ihastuttavassa 5000 asukkaan Tricaricossa ravintola Fontana Vecchia tarjosi juhlavasti tervetuliais-proseccot. Heille oli kuulemma suuri kunnia saada vieraita kaukaisesta Suomesta.

Siihen aikaan turisteja kävi Materassa jo jonkin verran, mutta muualla maakunnassa vain harvoja. Alueen matkailu on tietenkin kasvanut huomattavasti siitä lähtien, kun vuonna 2019 Matera valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

 

Kun mietin suhdettani Basilicataan ja vertaan sitä muihin tuntemiini Italian alueisiin, huomaan siihen liittyvän voimakkaita tunteita. Tämä Lukania on kuin kaukana oleva rakas ystävä, jota kaipaan jatkuvasti. Olen kokenut suurta vieraanvaraisuutta eri puolilla Italiaa, ystävien luona Liguriassa, Apuliassa, Padovassa, Roomassa, milloin missäkin – kaikkialle palaisin mielihyvin, mutta Basilicataan jäi sydämeni.

PS Materaan sijoittuvat kirjailija Mariolina Venezian suositut Imma Tataranni -romaanit, joihin perustuu RAIn menestyksekäs Imma Tataranni sostituto procuratore -sarja (kaksi ensimmäistä kautta nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-64206245).  Mariolina Venezia saapuu Suomeen SDA di Helsinki-Helsingfors ry:n vieraaksi 20. – 30.4.2024.

 

Sointu Syväoja 

italianopettaja ja oppikirjailija

 

 

 

 

 

–––

Helsingin Dante-seuran blogia toimittaa Sini Sovijärvi.