Leonardon jäljillä juhlamielellä 2019–2020

Leonardo da Vincin Pyhä Anna kolmantena -teoksen entisöintiä Louvressa: ennen ja jälkeen värien palauttamisen (kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat). Vuosien työ saatiin päätökseen v. 2012.

 

2000-luvun teknologiaa apuna Leonardo da Vincin Värttinämadonnan (la Madonna dei fusi) eli Lansdownen madonna Louvressa (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

Kuluvan vuoden 2020 lopulla julkaistaan  Leonardo da Vincin profetioihin ja arvoituksiin pohjautuva kuvataiteilija ja elokuvantekijä KuM Jenni Luhdan elokuva Syndafloden (Vedenpaisumus). Se sivuaa myös Laura Lahdensuun Leonardon työpäiväkirjojen käännöstyötä, joka on toiminut elokuvan innoituksen lähteenä. Verkossa on juuri julkaistu elokuvaa pohjustava suomenkielinen video, joka on tekstitetty englanniksi. Jenni Luhta esitteli aihepiiriään joulukuussa 2019 pidetyssä Leonardon jäljillä -symposiumissa, jota myös Helsingin Dante oli järjestämässä. Seminaarista lisää tuonnempana. Jenni Luhdan videon arvomaailma ja ilmiöt liittyvät häkellyttävästi nykyisen koronatilanteen herättämiin kysymyksiin. Alla video:

Videouutinen juhlistaa myös Helsingin Dante-seuraa (Società Dante Alighieri), joka nyt 2020 täyttää kunnioitettavat 95 vuotta. Koronatilanne on ollut hidastamassa juhlavuoden tapahtumia, mutta ne eivät toki peruunnu, siirtyvät vain.

Cinzia Pasquali – työskentelyä Leonardon parissa

Leonardo da Vincin (1452–1519) kuolemasta tuli vuonna 2019 kuluneeksi 500 vuotta. Sen kunniaksi Helsingin Dante-seura, Taideyliopiston Kuvataideakatemia ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestivät symposiumin 13.12.2019 Sinebrychoffin taidemuseossa, Helsingissä. Seminaaria emännöi  Kuvataideakatemian dekaani (vs.) FT, dos. Johanna Vakkari (Helsingin Danten varapuheenjohtaja), joka oli kutsunut pääluennoitsijaksi italialaisen konservaattorin Cinzia Pasqualin.

Helsingin Dantella on nyt ilo, oman juhlavuotensa kunniaksi, julkistaa Leonardo-materiaalia Cinzia Pasqualin esityksen videotaltioinnin ja useiden esityksessä nähtyjen valokuvien muodossa.

VIDEOTALLENNE Cinzia Pasqualin esityksestä Restaurare Leonardo / Konservointityötä Leonardon parissa Leonardon jäljillä -symposiumissa Sinebrychoffin taidemuseossa 13.12.2019 (toteutus: Kasia Miron / Kuvataideakatemia 2019-2020):

Cinzia Pasquali entisöi Leonardo da Vincin Johannes Kastajaa Louvressa. Entisöinti saatiin päätökseen 2019. (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

Pasquali (s. 1959), alun perin roomalainen konservaattori, on työskennellyt Ranskassa 30 vuotta, pitkäaikaisena toimipaikkanaan mm. Louvren museo, jossa tällä hetkellä toimii kymmenkunta konservaattoria. Hän on entisöinyt useita Leonardon koulun töitä ja lisäksi Ranskan muiden museoiden italialaisten mestareiden maalauksia. Assisin yläkirkon Giottolle attribuoidut teokset ovat Pasqualin huomattava kohde Italiassa.

“Fare il restauratore è un po’ come fare il chirurgo, non puoi emozionarti: quando operi non pensi a chi è il paziente, ma solo al risultato” (=Entisöinti muistuttaa jossain määrin kirurgin työtä, tunteille ei voi antaa valtaa: kun leikkaat, et mieti potilasta vaan ainoastaan lopputulosta), luonnehtii työtään Cinzia Pasquali.

Pasquali kertoo esityksessään Restaurare Leonardo / Konservointityötä Leonardon parissa Leonardon da Vincin töiden tarkkaa erikoistekniikkaa sisältävistä entisöimisprosesseista, joissa on itse ollut mukana:

  • Sant’Anna con la Vergine e il Bambino (Pyhä Anna kolmantena, n. 1510), entisöinti valmistui 2012
  • La Madonna dei fusi (Värttinämadonna eli Lansdownen madonna, 1501), entisöinti valmistui 2019
  • San Giovanni Battista o Bacco (Johannes Kastaja, myöhemmin Bacchus, n. 1514), entisöinti valmistui 2019

Värttinämadonna eli Lansdownen madonna Louvressa (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

 

Johannes Kastaja, myöhemmin Bacchus Louvressa (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

 

Pyhä Anna kolmantena -teoksen vertailua Mona Lisaan entisöintityön aikana suljetussa Louvren museossa, (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

–Leonardossa taidemaalari ja ihminen ovat erottamattomat. Olen työssäni tajunnut, että tämä maestro on persoonana pakeneva ja taidemaalarina ikuisesti tyytymätön. Kaikki hänen maalauksensa ovat tavallaan kesken, vailla viimeistelyä. Aina ei edes tiedetä, kuka lopulta on ollut tilaaja ja onko tilaaja saanut pyytämänsä. Leonardo ei omasta mielestään saanut koskaan vangituksi maalaukseensa omaa esteettistä ideaaliaan eikä siksi viedyksi mitään töitään valmiiksi asti. Pyhää Annaa hän piti ateljeessaan 19 vuotta ja omistautui välillä muille sfääreille.  Leonardon mieli, oli ääretön, mutta käden taidoilla oli rajallisuutensa, pohtii konservaattori Pasquali.

Louvressa mietitään parhaillaan Leonardon legendaarisen Mona Lisan (la Gioconda) kunnostamista. Eri maiden asiantuntijat kiistelevät sen tarpeellisuudesta. Cinzia Pasquali on itsekin ollut mukana arvioimassa maalauksen tilaa. Mikäli Mona Lisa entisöidään, Pasquali toivoo ainakin voivansa olla mukana asiantuntijaryhmässä analysoimassa maalauksen kuntoa restaurointia varten mikäli ei itse pääse osallistumaan varsinaiseen entisöintityöhön.

Cinzia Pasquali tutkii Leonardon Mona Lisaa Louvressa (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

–Kukapa konservaattori ei haaveilisi pääsevänsä kunnostamaan juuri legendaarista Mona Lisaa, jota mestari Leonardo työsti elämänsä loppuun asti, samoin kuin Pyhää Annaa ja Johannes Kastajaa, kuittaa oman alansa mestari Cinzia Pasquali.

Cinzia Pasquali ja Leonardon Mona Lisa Louvressa (Kuva: Cinzia Pasqualin kokoelmat).

Leonardon jäljillä -symposiumin ohjelma:

13.00 Symposiumin avaus: Kuvataideakatemian varadekaani FT, dos. Johanna Vakkari ja Sinebrychoffin taidemuseon intendentti FT Ira Westergård.

13.15 Taidehistorioitsija FT, dos. Riikka Stewen: ”Liike ja aika Leonardon maalauksessa Pyhä Anna kolmantena”.

13.45 Suomentaja FM Laura Lahdensuu: ”Leonardoa suomeksi: Työpäiväkirjojen kokoamisesta ja kääntämisestä”.

14.15 Kuvataiteilija ja elokuvantekijä KuM Jenni Luhta: ”500 vuotta Leonardon jälkeen vedenpaisumus”

15.00 – 16.45 Konservaattori Cinzia Pasquali: ”Restaurare Leonardo /Konservointityötä Leonardon parissa”. Esitelmän tulkkaa suomeksi FM, konferenssitulkki Sini Sovijärvi.

Paikka: Sinebrychoffin taidemuseo, Valkoinen sali (Bulevardi 40)

Aika: perjantai 13.12.2019 klo 13–17


Lähteet:

Teksti: Sini Sovijärvi, toimittaja, konferenssitulkki (Danten hallituksen jäsen, Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys – Cercle franco-finlandais ry:n puheenjohtaja)

Sini Sovijärvi (Yle)