Ostia Antica. Bacchus ja Ariadne (mosaiikki). Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Museokeskus Vapriikissa avautui 1. marraskuuta 2019 näyttely, joka esittelee antiikin Rooman satamakaupungin Ostian elämää monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Näyttely ei ole ainutlaatuinen pelkästään Suomen, vaan koko maailman mittakaavassa, sillä isompia Ostia-näyttelyitä on tätä ennen järjestetty vain muutama. Esillä on lähes 200 esinettä Italiasta, ennen kaikkea Ostian arkeologisen alueen museosta ja varastoista. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä esineitä, jotka eivät ole missään pysyvästi esillä tai edes olleet ikinä ennen yleisölle näytteillä.
Näyttelyn taustalla on Suomen Rooman-instituutin johtajan, professori Arja Karivieren johtama, Suomen Akatemian ja Tampereen yliopiston rahoittama projekti Segregated or Integrated? – Living and Dying in the harbour city of Ostia, 300 BCE – 700 CE, jossa 2015–2019 tutkittiin Ostiaa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden näkökulmista. Karivieren lisäksi projektissa työskentelivät Katariina Mustakallio, Ria Berg, Marja-Leena Hänninen, Anna Kjellström ja Ghislaine van der Ploeg. Monitieteisessä projektissa yhdistyi usean alan asiantuntemus: arkeologia, osteologia (luututkimus), historia, kielentutkimus. Projektin tutkijoiden ja Vapriikin yhteistyö näyttelyn toteuttamiseksi alkoi heti projektin käynnistyessä. Näyttely on myös pitkäaikaisen kansainvälisen yhteistyön tulos. Se on toteutettu yhdessä yllämainitun Ostia-projektin, Suomen Rooman-instituutin sekä Parco Archeologico di Ostia Antican tutkijoiden kanssa. Helsingin ja Tampereen Dante Alighieri -seurojen jäsenillä oli tilaisuus tutustua Vapriikin Ostia-näyttelyyn 23.2.2020 suomalaisen Ostia-projektin jäsenten Katariina Mustakallion ja Marja-Leena Hännisen opastuksella.
Vapriikin Ostia-näyttely: reliefi lastin purkamisesta ja kirjaamisesta satamassa. Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Ostia on tärkeä ja mielenkiintoinen tutkimuskohde ensinnäkin sen ansiosta, että sinne rakennettiin keisarikaudella Rooman elintarvikehuollon kannalta elintärkeä satama. Toisekseen aluetta on laajasti kaivettu, ja siksi tutkijoiden käytössä on rikas arkeologinen ja epigrafinen aineisto. Ostia on kiehtova myös siitä syystä, että se oli hyvin kosmopoliittinen kaupunki, jossa asui pysyvästi tai väliaikaisesti ihmisiä kaikkialta Rooman valtakunnan alueelta. Monikulttuurisuus näkyy esimerkiksi siellä palvottujen eri jumalien suuressa kirjossa. Ostiassa oli hyvin varhain muun muassa merkittävä juutalainen yhteisö.
Ostian historia ulottuu Rooman tasavallan aikaan, arkeologisia todisteita on noin vuodesta 300 eaa. alkaen. Roomalaisten oman tradition mukaan kaupunki oli kuitenkin perustettu jo kuningasaikana Rooman ensimmäiseksi siirtokunnaksi eli coloniaksi Tiber-joen suuhun. Kaupungin varsinainen kukoistus ja kasvu kuitenkin alkoi, kun keisarit Claudius (keisarina 41–54 jaa.) ja Trajanus (keisarina 98–117 jaa) rakennuttivat Ostiaan suuret merisatamat. Satama-alue, Portus, kehittyi myöhäisantiikissa itsenäiseksi kaupungiksi. Trajanuksen aikana rakennettu kuusikulmainen satama-allas on edelleen olemassa järvenä lähellä Fiumicinon lentokenttää.
Ostian kautta Roomaan laivattiin viljaa sekä muita raaka-aineita ja hyödykkeitä provinsseista. Ostian kautta tuli luonnollisesti myös ihmisiä ja kulttuurivaikutteita. Kauppa, kuljetus ja varastointi olivat 100- ja 200-luvuilla jaa. Ostian tärkeimpiä elinkeinoja ja niiden tuoman vaurastumisen myötä kaupunki koki valtavan rakennusbuumin. Kaupunki käytännössä rakennettiin uudestaan. Nykyisin näkyvissä olevat Ostian rauniot ovat peräisin juuri tältä aikakaudelta. Ostian rakennuksista saa hyvän käsityksen näyttelyssäkin esillä olevien pienoismallien avulla. Nykyisin Rooman Museo della Civiltà Romanassa säilytettävät pienoismallit valmistettiin vuonna 1937 suurta keisari Augustuksen juhlanäyttelyä varten.
Vapriikin Ostia-näyttely: ostialaisen avioparin reliefimuotokuva. Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Vapriikin Ostia-näyttely antaa yleiskuvan satamakaupungin kehityksestä varhaisista ajoista myöhäisantiikkiin. Ennen kaikkea näyttely kuitenkin kertoo siitä, millaista oli elämä Ostiassa, miten ihmiset ansaitsivat elantonsa ja elivät arkeaan, miten he asuivat ja viettivät vapaa-aikaansa, millaista oli perhe-elämä ja millaisia jumalia Ostian asukkaat palvoivat. Näyttelyssä on vahvasti sosiaalihistoriallinen painotus, arki ja työ korostuvat. Siellä voi nähdä esimerkiksi pienoisveistoksia, jotka esittävät satama-alueen kantajia. Näyttelyssä on esillä reliefejä, jotka kuvaavat käsityöläisiä ja kauppiaita työssään. Synnytyksessä avustavaa kätilöä esittävä reliefi on harvinaisuus. Työelämän raaempaa puolta edustaa orjan kaulapanta myöhäiseltä keisarikaudelta.
Baaritiski ostialaisittain (Thermopolium). Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Työn ja arjen vastapainoksi näyttely kertoo toki myös ostialaisten vapaa-ajasta. Museovieraita informoidaan Ostiassa tarjolla olleista huveista, kuten teatterista, kylpylöistä ja kapakoista. Onpa näyttelytilaan rakennettu ostialaistyylinen baaritiskikin. Naisia ja lapsia ei ole unohdettu näyttelyn käsikirjoituksesta. Muun muassa lelut ja pienen pojan hauta-alttari kertovat antiikin Ostian lasten elämästä. Noppapelit konkretisoituvat videoissa. Naisten kaunistautumisesta kiinnostuneet voivat ihailla esillä olevia antiikin ajan koruja.
Vapriikin Ostia-näyttely: Sarapista esittävä pienoisveistos. Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Antiikin aikana uskonto näkyi arkipäivässäkin kaikilla elämänalueilla, tämän voi havaita näyttelyssäkin: jumalia tulee vastaan joka kulmassa. Näyttelyvieras voi tutustua Vulcanukseen, Ostian perinteiseen suojelusjumalaan, mutta esillä on myös Italian ulkopuolelta omaksuttuja jumalia, kuten egyptiläinen Sarapis ja nykyisen Turkin alueelta jo tasavallan aikana tuotu äitijumalatar Kybele eli Magna Mater. Vierasperäiset jumaluudet olivat erityisen suosittuja maahanmuuttajien ja vapautettujen orjien sekä ylipäänsä ei-eliitin piirissä. Yksi suosituimmista tällaisista jumaluuksista oli persialaisperäinen Mithra, jonka pieniin, salaseuramaisiin kulttiyhteisöihin otettiin jäseniksi vain miehiä. Ostiasta tunnetaan ainakin 17 Mithran pyhäkköä eli mithraeumia, ja Vapriikin näyttelyyn on rekonstruoitu yksi mithraeum, johon on otettu elementtejä Ostian eri mithraeumeista ja jossa on kopio Ostian kuuluisimmasta ja suurikokoisimmasta Mithran kulttikuvasta.
Ostia Antica, Mitreo delle Terme del Mitra. Kuva: Marja-Leena Hänninen.
Kristityistä Ostiassa on viitteitä 200-luvulta lähtien, ja 300-luvulla Ostiaan rakennettiin jo useita kirkkoja. Kristityistä Ostiassa kertoo näyttelyssä esimerkiksi Monican, kirkkoisä Augustinuksen äidin, hautaruno piirtokirjoituksessa, joka on löydetty lähellä Pyhän Aurean kirkkoa sijainneelta hautausmaalta.
Vapriikin Ostia-näyttelyssä on esillä paljon arkista esineistöä, työtä ja ammatteja kuvaavia reliefejä ja pienoisveistoksia. Tarjolla on välähdyksiä myös ylellisemmästä kauneudesta, esimerkiksi seinämaalausten ja mosaiikkien fragmentteja. Kun Ostian katukuvaa olivat 100-luvulla jaa. hallineet monikerroksiset tiiliset kerrostalot, yleistyivät myöhäisantiikissa jälleen suuret ja ylelliset yksityistalot. Tällaisesta myöhäisantiikin domuksesta on peräisin yksi näyttelyn kauneimmista esineistä, toisiaan syleileviä Erosta ja Psykheä esittävä marmoripatsas. Sen saaminen Tampereen näyttelyyn oli Ostia-projektin jäsenten suurimpia ilonaiheita.
Eros ja Psykhe -patsas. Ostian arkeologisen alueen museo. Kuva: Marja-LeenaHänninen.
Tampereen näyttely on huomioitu hyvin Italiassa. Koska Ostia jää arkeologisena vierailukohteena usein Pompejin varjoon, Parco Archeologico di Ostia Antican väki on selvästi kokenut Vapriikin näyttelyn merkittävänä alueen tunnettuuden kannalta. Ostia on tänä keväänä päässyt Euroopan kulttuuriperintökohteiden listalle, minkä toivotaan edistävät alueen kunnossapitoa ja tutkimusta.
Italiaan matkustaminen on tällä hetkellä vaikeaa ellei mahdotonta, mutta Tampereella on mahdollisuus kokea kappale Italiaa ja antiikin maailmaa. Koska koronaviruspandemia sulki Suomen museot maaliskuussa, Vapriikin näyttely sai jatkoaikaa. Jos et vielä ehtinyt Tampereelle, ei hätää! Ostia, portti Roomaan -näyttely on yleisölle avoinna 10.1.2021 saakka. Tätä näyttelyä ei kannata jättää väliin!
http://vapriikki.fi/nayttelyt/ostia-portti-roomaan/
Kirjoittaja: FT Marja-Leena Hänninen. Antiikin Rooman historiaan erikoistunut tutkija Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.
